Eilen saimme ihanan vieraan, kun yhdistyksemme Nikita-tyttö tuli kylään. Nikita on samankokoinen kuin Jonas ja tiesin, että Nikita on sosiaalisesti erittäin taitava tyttö.
Ensimmäisen leikkisession alun tohinan jälkeen Jonakselle tuli Ujo. Nikita antoi hienosti tilaa ja puuhasi omiaan. Päätimme pitää tauon ja antaa Jonakselle aikaa vetää henkeä.
Uusintayritys onnistui hienosti ja koirat pääsivät kisaamaan tasaväkisesti.
On vaan aina niin upeaa katsoa hyvin koiraa puhuvien otusten kommunikointia. Nikita on äärettömän taitava ja osasi hienosti säädellä omaa leikkimistään kaverin reippauden tahdissa.
Illalla meillä oli kotona melkein istuvilleen nukahtava poika, joka iltaruoan jälkeen kiipesi sohvalle, venytti kroppansa täyteen pituuteen ja simahti.
Meille ihmisille oli todella mielenkiintoista nähdä Jonaksen suhtautuminen siihen, että kotiin tulee vieras ihminen (Jonas yllätti täysin kiehnäämällä Nikitan papan jaloissa koiraporukan etunenässä) ja vieras koira (alun kuikuilun ja yhden jännä-ärähdyksen jälkeen osasi leikkiä hienosti ja siivosti).
Hieno koirahan tuo on, kaikin puolin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti